Kaunis ruska on muuttunut masentavan pimeäksi syksyksi vesisateineen ja kellonkääntöineen. Kannustavaa lähteä aamulla pimeässä töihin, kun tietää että on jo hämärää kun tulee kotiin, eipä siis enää illalla ole liiemmälti virtaa mihinkään. Kannattais varmaan kurvata apteekin kautta ja pyytää jotain vitamiininappeja, josko niistä olis jotain apua.

Mutta akuutti virtavaje ei kyllä näytä vaivaavan ainakaan yhtä meistä.. Joukon jatkoksi muutti kissanpentu Martti. Ja Martilla on kyllä virtaa vaikka muille jakaa. Rallataan menemään ympäri kämppää yöt läpeensä ja aamulla kun isäntäväki on viimein ärsytetty hereille, voikin itse heittäytyä nukkumaan tyytyväisenä.. Kiipeillään pitkin housunlahkeita pöydille, patjaa pitkin sänkyyn ja pakotetaan mamma aamuisin tanssimaan kevyehköä Riverdancea hyökkimällä nilkkoihin ja varpaisiin kun toinen tusaa aamupalaleipiä silmät sikkuralla. Lisäksi livistetään pelottomana keittiön portin välistä katsomaan koiria ja juostaan sitten karkuun kun Doris yrittää riepottaa. Doris ei näytä oikein keksivän, miten tuollaiseen pieneen karvapalloon pitää suhtautua; kuin leluun vai vihollisee. Kovasti aina kytätään ja jos päästään kosketusetäisyydelle, niin lätkitään tassulla kunnes joku ehtii väliin. Leeviä ei juurikaan kakara kiinnosta, mutta Doris väijyy kun tikka toukkaa. Saisi Martti vähän kasvaa, että oppii ja pystyy pitämään puolensa ruttuja vastaan. Miuku suhtautuu tulokkaaseen välinpitämättömän viileästi alkusähinöiden jälkeen.

Onpas edellisestä sepustuksesta jo aikaa taas.. :) Kamalan laiskaa tää mun päivitys!  Pääasia kuitenkin että ollaan puuhattu koko ajan, vaikka ei siitä ole muistanu mainitakkaan! :)

Ollaan käyty taas melkolailla kuukauden päivät boksujen tottiskurssilla Jokimaalla ja jauhettu samoja perusasioita kuten yleensäkin.. Seuraamisia, sivulletuloa, luoksetuloa, jne. Ja taas ollaan todettu, ettei noi tokohommat oikeen ole meitä varten, kauheeta pingotusta! :D Sitävastoin ollaan hurahdettu verijälkeen! Se on sopivan rentoa puuhaa ja tarpeeksi yksinkertasta tälläselle yksinkertaselle ohjaajallekkin.. :) Käytiin silloin heinä-elokuussa se mejäkurssi, josta poiki sitten harjotusporukka itsenäiseen harjoitteluun. Tänään oltiin ensimmäistä kertaa yhdessä treenaamassa, paikkana Peuran sorakuopan lähimaastot Orimattilan Luhtikylässä. Jäljet käytiin verettämässä eilen illalla ja ajohetkellä ne olivat n. 15-16 tuntia vanhat. Tosin yöllinen sade toi hommaan vähän lisähaastetta, mutta kaikki selvisivät ihan mallikkaasti ja kaadotkin löytyivät. Lopuksi lenkkeiltiin koko porukalla 7 koiran kirmaillessa vapaana pitkin pusikoita. Leevi vallan ihastui yhteen kiinanharjakoiraan, joka ei ehkä syttynyt ihan Leevin lähentelylle.. :) Toivottavasti ehditään ottaa vielä uudet treenit ennenkun pahin metsästysaika alkaa ja lunta sataa.

Ollaan myös käyty kurssimuotoisesti treenaamassa pk-mejää, ei ehkä niin hyvin tuloksin. Vauhtia poitsulla kyllä riittää, mutta kepeistä ei ymmärretä mitään. Ja ohjaajan mielestä se on esineruutuineen ja tokoineen liiallista nyperrystä verijälkeen verrattuna..! :D Samoin kuin jäljen tekeminen saa lähes joka jalkalihaksen allekirjoittaneelta jumiin. Joten jatkossa keskitytään siis leppoisan rentoihin lajeihin agiin ja vereen ja jätetään noi loput sitten kärsivällisimmille! :D

Agilityssä meillä on kai menossa jonkinasteinen suvantovaihe; jos koira toimii, niin ohjaaja ei pysy mukana tai toisinpäin. Ens lauantaina ollaan menossa Sipooseen SBY:n hyppytekniikkaseminaariin, josko sieltä saataisiin vähän lisää potkua toimintaan. Tai sitten vaan nolataan ittemme mikä on aika todennäköistä! :D Mut eikai tää elämä niin vakavaa ole.

Doris kävi syyskuun alussa taas fysioterapeutin hoidettavana ja palaute oli aika positiivista! Vaivoja ei ole ollut ja ei aristanut jalkaa käsittelyssäkään. Nyt pitäisi vaan löytää joku harrastus mikä ei rasittaisi jalkaa liikaa, mutta antaisi puuhaa. Tähän mennessä ollaankin yritetty tsempata lenkkeilyn kanssa ja Doriksenkin kanssa ollaan päästy harjoitteleman pk-mejää muutaman kerran. Mulla on kyllä meininkinä, jos Dorellekkin opettaisi vähän verijälkihommia. Keväällä viimeistään sitten.

Onpa sitten pitänyt vähän taukoa ton kirjottelun kanssa. Tai, no oikeestaan ei ole ollu juurikaan tapahtumia kerrottavaksi.. :) Harrasteet on olleet kesätauolla ja muutenkin aika on mennyt melko nassakasti hikoilun ja läähättämisen merkeissä.

Leevin kanssa ollaan käyty nyt pari kertaa metsäjäljellä, mikä on ollut molemmille uutta ja ihmeellistä ja mukavaa. Lemmy on kyllä selkeästi ollut ihan juonessa mukana, vauhti meinaa vaan olla emännän atleettisen vartalon ja epätasaisen maaston huomioiden aika huima.. :D Nyt on kurssia jäljellä vielä pari kertaa, joista seuraavalla päästään tutustumaan oikeaan "kaatoon", eli pakastekaniin, jota ei saisi pelätä tai syödä! Olisi kiva saada jonkunlainen jälkiporukka kasaan, jotta voisi harrastaa jatkossakin, sillä puuha on kovin molempien mieleen.

Tänään alkoivat agilityn ryhmätreenit kesätauon jälkeen, tosin me oltiin innokkaana jo viimeviikolla hallilla ihmettelemässä, että miksei muita ole tulossa.. :) Luetun ymmärtäminen saattaa siis toisinaan olla vaikea laji sekin! Leevi oli tänään aika reipas, välistä irtosi kunnon kaahotuspätkiäkin, mutta väsyy kuitenkin melko nopeasti. Tehtiin rata pari kertaa läpi, ja sitten loppui pojasta puhti. Tyyppi on alkanut koheltamaan hyppyjen kanssa, hömpsöttelee melkolailla läpi rimoista.. Ja on myös keksinyt uuden jäynän jättäytymällä ohjaajan selän taa hidastamalla radikaalisti vauhtia, vaikka kuinka tarkasti saattelee hypylle asti. Sitten kiekkaa nopeasti hypyn väärälle puolelle ja lällättelee sieltä, argh!

Saisivat pysyä ilmat nyt vähän viileämpinä, jotta rutuillakin olisi taas kunnolla virtaa puuhastella. Ja vielä pari pitkää viikkoa töitä ja sitten alkaa kauan odotettu kesäloma!! :)

Onpa tapahtunut nyt taas kaikkea ja paljon jääny välistäkin.. Ollaan jo kahdet agitreenit jouduttu skippaamaan, ekat heppojen laitsalle rahtaamisen takia ja seuraavat mun iltavuoron takia. Ensviikolla ei sitten treenejä olekkaan ja sitä seuraavat taitaakin olla meidän viimeiset tälle "keväälle", kun korvaaviin tuskin päästään mun laivareissun takia.. Kuulostipa taas kivan sekavalta! :)

Reilu viikko sitten Kalton Tea (ravintoterapeutti, homeopaatti, jne) kävi morjestamassa ruttiksia ja suunnittelemassa vähän ruokalistaa uusiksi jos sillä saataisiin helpotusta vaivoihin. Eli nyt meillä on opeteltu syömään broilerinsiipiä, naudanmahaa (tuottaa isäntäväelle suurempaa tuskaa..), kananmunia.... Hyvinpä näyttää tyypeille maistuvan, varsinkin broilerinsiivet on herkkua! Nyt odotamme jännityksellä, että alkaako hiivakierre helpottamaan uuden ruokavalion myötä. Oli kyllä kaikin puolen todella avartava palaveri ja suosittelen lämpimästi!

Torstaiaamuna oli myös Doriksen toinen fysioterapiakäynti. Paikat olivat vähän jumissa edellisestä kerrasta, mikä johtunee vaivanneen olkanivelen säästämisestä. Kovin oli Nötterö taas tyytyväisen oloinen, varsinkin laserhoito näyttää olevan neidin mieleen. Syyskuun alkupäivinä mennään taas uudestaan ja yritetään vaan jumppailla ahkerasti ennen sitä.

Ilmoittauduttiin Leevin kanssa Korkeavireen jälkikurssille, joka alkaa heinäkuussa mikäli koirakoita intoutuu tarpeeksi mukaan. Olisi kyllä todella mielenkiintoinen setti, 4 kertaa kahden tunnin rypistys pelto- ja metsäjäljen perusteita. Nyt vaan sormet ristiin, että toteutuu! Tekisi meille tosi hyvää päästä taas vähän tekemisen makuun kesälläkin.

Huhhuh hellettä! On se vaan muksaa kun arska porottaa, eikä tarvi palella! :D Vuoron perään pitkin pihaa ja lattioita köllii kaksi ylilötköä ruttukuonoa, jotka myös mielellään käyvät pulahtelemassa kotilammessa pitkin päivää.. :)

Eilen iltasella oli taasen agitreenit, jotka alkoivat heti käärmeentappotalkoilla! Pieni kyy oli kytiksellä hallin pihalla, jossa on muutenkin yleinen käärmeongelma. Joten siis olosuhteiden pakosta keskellä pihaa luikerteleva mato päästettiin päiviltä yhteistuumin, ennenkuin siitä olisi pahempaa vaaraa kenellekkään.

Ja tosiaan lämmintä riitti, mikä näkyi myös koirissakin. Oli kohtalaisen vetelää porukkaa! Rata oli mukava, tosin se olisi ollut kivempi suorittaa vähän viileämmällä ilmalla. Esteitä oli 15 ja paljon putkia! Ja mä muistin taas radan melko hyvin, paria työtapaturman alkua lukuunottamatta... :)

Tänä aamuna käytiin Lemmyn kanssa kokeilemassa ekaa kertaa metsäjälkeä. Oli tosi kivaa, Leevi pääsi tosi nopeesti jyvälle, että mikä on jutun juoni! Tärkeänä sitten siellä hompsotti nenä maassa (nenä oli lopuksi ihan keltainen siitepölystä! :D ), ja nassutti nakkeja palkaksi, kun mä kompastelin liinan jatkeena ja keräilin keppejä taskuun. Mejää olisi ehdottomasti mukavaa alkaa touhuilemaan ahkeramminkin, samoin myös peltojälki viime syksyltä jäi kaihertamaan. Olikin tuossa puhetta meidän ohjaajan Tanjan kanssa, että voisi jonkunmoisen treenin pitää kesäkuussa, mikäli löytyisi muitakin halukkaita. Seuraavalla kerralla voisi vaan osata varautua offipurkilla ja kumisaappailla..