Mahtia! Miltei toukokuu ja sataa räntää sekä vettä kilpaa ja lämpötila on miltei pakkasella! No, ainakin tuo piha alkaa jo vihertää kun ruoho "kasvaa". Mä en vaan kyllä tajua, että kuka on käynyt istuttamassa tonne pihamaalle tommosia epämääräisiä, erehdyttävästi koirankakkaa muistuttavia nokareita.. Joku uusi muotivillitys varmasti sekin.

Ruttusetpa piipahtivat yökyläilemässä Mummolassa isäntäväen pitkähköjen työvuorojen takia. Hakuhetkellä ehtivät jopa pikaisesti piipahtaa heiluttamassa häntää ovella, kunnes kattilankannen kolahdus aiheutti salamannopean pakoreaktion keittiön suuntaan.. Mistähän lie oppineet??

Mummolassahan siis aloitetaan aamu siten, että kun Pappa, joka herää siis yleensä ensimmäisenä, alkaa keittämään aamukahvia, havahtuvat korisevaa vauvan unta sängyssä pää tyynyllä nukkuvat rutut ja syvästi haukotellen ja venytellen hiipivät keittiöön. Aamuntoivotusten jälkeen haetaan lehti ja käydään superpikapissalla, ja juostaan kiireellä takaisin keittiöön riviin istuksimaan ja odottamaan lumoavan leipäkaapin avautumista lenkkarinnarut suupielistä roikkuen. Edes säälittävää nälkäännääntyvää katsetta ei enää tarvita, kun Pappa tottuneesti kaivaa kaapin uumenista kaksi palaa Vaasan näkkileipää, joka on yleensä ehditty jo nielaista ennen kaapin oven sulkeutumista. Nyt, kun aamutoimien ensimmäinen osa on toimitettu, voikin siirtyä takaisin salongin puolelle kuorsaamaan Mummon viereen. Kun Mummo viimein on lähestulkoon tiputettu sängystä, ja tämän tuska ja ahdistus tarpeeksi suurta, on aika taas singahtaa ylös ja kipittää kiireesti hauvojen lempihuoneeseen eli keittiöön, voikin alkaa jo aamuevästä kärkkymään. Kun tuo siunattu hetki viimein koittaa, on armottoman ahmimisen jälkeen aika piirtää kuolaisia nenän- ja kielenkuvia pitkin lattioita ja alakaappien ovia ja ottaa talteen mahdolliset puuronroiskeet. Sitten voikin taas köllähtää tyytyväisenä mahan viereen sohvalle ja ottaa muutaman tunnin kovaääniset torkut päivän uusia haasteita ja ihmisten päiväruokailua odottaen. Sieluni silmin voin siis kuvitella sitä voitontanssia ja kuohuviinipullojen poksumista kun ovi on "lapsien" perässä sulkeutunut ja auto kurvannut pihasta pois! :)

Noh, viimeyönähän olikin sitten taas koettu isovanhemmat tassun alle polkeneiden lastenlasten myssytyksen multihuipentuma, jonka johdosta Mummo oli nukkunut sohvalla. Kyllä, luitte oikein.. :)

Pappa, joka siis nousee yleensä ensimmäisenä, luonnollisesti kömpii ensimmäisenä myös nukkumaan. Tämä ei myöskään jäänyt huomaamatta Dorikselta, joka on siis Papan todennäköisesti suurin fani tässä elämässä ja toisinpäin. Niinpä sitten, kun uni alkoi Mummonkin silmiä painamaan, hän lähti pimeässä lähestulkoon käsikopelolla koluamaan makuuhuoneeseen sänkyä kohti. Heti todettuaan, että joko peitto ja tyyny oli liimattu patjaan kiinni tai sitten siinä ehkä saattaa makoilla 30 kg löysää bokseria pitkin pituuttaan umpiunessa, oli sytyttänyt valon. Toimenpide ei aiheuttanut minkäänlaista reaktiota nukkuvassa ihmisessä ja myös jälkimmäinen vaihtoehto epäilyistä osoittautui oikeaksi. Koiraelän oli havahtunut tähän öiseen valojen rämppäämiseen ja tyytyi mulkaisemaan Mummoa kerran, ennenkuin pää kolahti takaisin tyynyyn ja tuhina jatkui. Mummo ryhtyi toimenpiteisiin yhteistyöhalutonta lötköä bokseria siirtääkseen, mutta ilmeisesti väsymys ja rankka päivä olivat vaatineet veronsa, sillä muutaman yrityksen jälkeen kuului iso mäjäys, kun Mummo löi niinkutsutusti hanskat tiskiin, repi viltin mukaansa ja rojahti sohvalle. Vähintäänkin 25 vuotta uskollisesti palvellut nahkasohva on varmasti laadullisesti jotain lattian ja piikkimaton väliltä, mutta väsyneenä se taitaa olla melko sama, mihin sitä ruumiinsa oikaisee?

Tapahtunutta kummissaan seurannut Leevi-mies joutui käyttämään hetken makuupaikkavaihtoehtojen puntarointiin ja päätti sitten kömpiä sänkyyn Doren ja Papan seuraksi.. Aamulla tapahtunutta puitiin Mummon ja Papan välillä, joka ihmetteli, kun oli havahtunut että oli ihmeen paljon tilaa nukkua, vaikka huomasi koirien mönkineen sänkyyn. Tässä kohdassa jo varmasti lievästi punertava Mummo vauhditti käynnissä ollutta puuhastelua entisestään... :D

Isäntäväelle edellämainittu kertomus aiheutti, noh, miten sen nyt sanoisi, LIEVÄÄ kikattelua.. Ruttujen harmiksi seuraava yö meneekin visusti porttien takana sohvalla kuorsaten! :D